Mistä tietää milloin hevonen on vanha?
Se voi olla haasteellista! Hevosen ikääntymiseen vaikuttaa moni eri tekijä kuten perimä, elinympäristö, liikutushistoria sekä muut elämänlaatuun vaikuttavat eri osa-alueet. Tästä syystä myöskään kirjallisuuteen ei ole voitu määrittää tarkkaa ikää, jonka saavutettua hevonen olisi virallisesti vanha. Ravitsemuksen näkökulmasta, tarkastelemme osoittaako hevonen vanhuuden merkkejä. Merkkejä, kuten heikentynyt suuterveys, ongelmat karvapeitteen laadussa, vaihdossa sekä kasvussa ja haasteet lihaskunnon ylläpidossa. Myös suorituskyvyn heikentyminen tai äkillinen painon muutos voivat olla vanhenemisen merkkejä.
Kuinka vanheneminen vaikuttaa hevoseen ja mitä ottaa huomioon ruokintaa suunniteltaessa?
Ruoansulatus alkaa hevosen suusta. Suun terveydellä on merkittävä vaikutus ikääntyvän hevosen elämänlaatuun. Hevosen hampaat kuluvat iän myötä, hampaiden kasvu hidastuu ja lopulta pysähtyy. Kun taas kuluminen ei. 'Huonot hampaat' vaikeuttavat karkearehun syöntiä sekä laiduntamista hevosen käyttäessä etuhampaitaan ruohon katkaisemiseen. Poskihampaiden tehtävänä on itse rehun hienontaminen. Huonosti hienonnetun rehumassan sulavuus ruoansulatuskanavassa ei ole tehokasta. On siis tärkeää tietää, missä kunnossa hevosen hampaat ovat, jotta voimme valita sille suotuisimman rehustuksen.
Iän myötä, hevosen ruoansulatuskanavan toiminnot hidastuvat sekä rehun sulavuus heikkenee. Ruoansulatuskanavassa olevat aikaisemmat, mahdolliset vauriot, kuten esimerkiksi loisten aiheuttama arpikudos, voivat heikentää sulavuutta sekä ravintoaineiden imeytymistä merkittävästi. Tavoitteena on ruokinnan avulla aktivoida ruoansulatuskanavan liikehdintää, mutta myös tarjota hyvin sulavia raaka-aineita. Ruoansulatuskanavan liikehdintää voidaan ylläpitää säännöllisellä sekä riittävällä liikunnalla (äärimäisen tärkeää), optimaalisella ruokintarytmillä sekä laadukkaalla, monipuolisella kuidulla. Ruokinnassa tulisi suosia vapaata karkearehuruokintaa, jolloin hevosella on mahdollisuus kuluttaa karkearehua tasaisesti vuorokauden aikana. Jos ruokinta on ajoitettua, ruokintakertoja tulisi olla mahdollisimman monta ja ruokintarytmissä pidättäytyä.
Ikääntyvän hevosen kyky ylläpitää painoa on hyvin yksilöllistä. Osa hevosista voi olla hyvässäkin kunnossa eikä rehustukselta vaadita muutoksia. Useimmiten painon ylläpitäminen kuitenkin hankaloituu. Painon ylläpitoon tarvitaan ympäri vuoden oikea määrä energiaa sekä korkealaatuista valkuaista. Vanheneva hevonen saattaa tiputtaa lihasmassaa hyvinkin nopeasti. Siksi on tärkeää pystyä ennakoimaan rehustuksen ravitsemuksellista laatua. Käytä siis analysoitua karkearehua, jotta voit seurata sen energia- sekä valkuaispitoisuuden muutoksia. Tämän tiedon pohjalta täydentää ruokintaa tarvittaessa. Voit näin välttää painon epäsuotuisia muutoksia sekä säästää hevosta muutosten aiheuttamalta stressiltä. Seuraa hevosesi painoa tarkasti ja opi tuntemaan sen rehunkäyttökyky. Ota huomioon myös se, että ikääntyvän hevosen ruumiinlämmön säätelykyky heikkenee ja pohjoisen olosuhteissa hevoset tarvitsevat usein talvella lisäenergiaa. Myös kevään ja syksyn voimakkaat lämpötilan muutokset rasittavat hevosta.
Mistä aloittaa?
Korkealaatuinen karkearehu on hevosen ruokinnan kulmakivi. Ikääntyvälle hevoselle tulisi tarjota karkearehua 2–2.5 % sen elopainosta/vuorokausi. Tämä vastaa 500 kg painavalle hevoselle vuorokaudessa noin 11–13 kg kuivaheinää (kuiva-ainepitoisuus n. 90 %) tai vaihtoehtoisesti noin 13-16 kg esikuivattua heinää (kuiva-ainepitoisuus n. 75%). Jos hevosesi on hyvä rehunkuluttaja, on tärkeää löytää heinää, jossa on suhteellisen matala energia- sekä valkuaispitoisuus, jotta päivittäinen karkearehun tarve saadaan tyydytettyä. Huonosti painoa ylläpitävä hevonen hyötyy enemmän ravintoarvoltaan paremmasta heinästä. Karkearehun valinta tulee siis tehdä yksilöllisesti, heinäanalyysiin perustuen, jotta päivittäinen kuidun, energian sekä valkuaisen tarve saadaan täydennettyä. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että ikääntyvälle hevoselle on eduksi tarjota korkealaatuista ja hyvin sulavaa heinää. Jos haluat edistää ruoansulatuskanavan terveyttä, tarjoa useampaa eri karkearehun lähdettä. Näin pystyt monipuolistamaan ruokavalion kuitukirjoa, joka taas edistää ruoansulatuskanavan mikrobiston elinvoimaisuutta. Tarvittaessa voit siis lisätä ruokintaan vaihtoehtoisen heinän tai esimerkiksi kaupallisen heinähakkeen/pelletin.
Mistä lisäenergiaa?
Ihanteellisessa tilanteessa ikääntyvä hevonen saisi riittävän määrän energiaa sille tarjotusta karkearehusta. Tämä on usein haasteellista esimerkiksi heikentyneen ruoantuskanavan toiminnan sekä sulavuuden myötä. Energialisää pohdittaessa, on hyvä muistaa pyrkiä edistämään ruoansulatuskanavan terveyttä ja täten ensisijaisesti löytää lisäenergia kuitupitoisista vaihtoehdoista. Voit selvittää olisiko saatavilla heinää, jossa on korkeampi energiapitoisuus tai harkita esimerkiksi heinä hakkeen tai heinäpelletin käyttöä. Heinä hake ja -pelletit edesauttavat rehun sulamista, sillä heinä on valmiiksi hienonnettu. Heinäpelletti on varteenotettava apu ikääntyvälle hevoselle, jolla on todettu ongelmia hammasterveydessä. Muita energiapitoisia rehuvaihtoehtoja ovat esimerkiksi juurikasleike, kypsennetty kaura, riisilese, erilaiset energiapitoiset kaupalliset rehuvalmisteet sekä täysrehut. Vältä liiallista karkearehun korvaamista lisärehuilla.
Onko valkuaislisälle tarvetta?
Jos ruokintaan valitun karkearehun valkuaispitoisuus ei kata hevosen päivittäistä valkuaisen tarvetta, on hyvä harkita valkuaislisän käyttöä. Pyri valitsemaan korkealaatuinen vaihtoehto. Korkealaatuinen valkuainen sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja, joita hevonen tarvitsee elintoimintojen sekä terveyden ylläpitämiseksi. Hyviä vaihtoehtoja on esimerkiksi puhdas sinimailanen, prosessoitu soija, rypsi ja kaupalliset valkuaisvalmisteet (joissa tavoitteellisesti valkuaispitoisuus < 15 %). Eri viljoissa on myös valkuaista, mutta viljan valkuaisen laatu on suhteellisen heikko. Tämä tarkoittaa sitä, että viljapohjaisia valkuaislisiä joudutaan käyttämään todennäköisesti enemmän, tai ruokintaan lisäämään erikseen aminohappovalmiste. Jos käytät viljaa ikääntyvän hevosen ruokinnassa, on sen hyvä olla kypsennettyä. Käsittelemättömän viljan, kuten kauran, sulavuus on heikko ja saattaa vaikuttaa epäsuotuisasti ruoansulatuskanavan mikrobifermentaatioon.
Kaikille pohjoisen olosuhteissa asuville hevosille tulisi tarjota öljylisä
Niin kuin mikä tahansa hevonen Suomessa, ikääntyväkään hevonen ei pääse nauttimaan tuoreesta laitumesta vuoden ympäri. Silloin hevosen pääsääntöinen ravinnonlähde on korjattu karkearehu. Valitettavasti korkealaatuinenkin karkearehu menettää ravinteita säilöntätavasta riippumatta. Näin menetetään myös tärkeitä haihtuvia rasvahappoja, jotka ovat hevoselle välttämättömiä optimaalisen terveyden ylläpitämiseksi. Siksi suosittelen kaikille hevosille öljylisää, mm. omega-3 ja omega-6-rasvahappojen riittävän saannin takaamiseksi. Pellavaöljy tai pellavaöljypohjaiset kaupalliset valmisteet ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Pellavaöljyssä on hevoselle suotuisa omega-rasvahappoprofiili ja pellavaöljyn saatavuus Suomessa on hyvä. Suosittelen öljylisää käytettäväksi ympäri vuoden. Vuorokausi annostuksena noin 0,5–1 dl, hevosen koosta riippuen. Öljy on ikääntyvälle hevoselle myös oiva energian lähde. Ruokintaan oikeaoppisesti totutettuna, hevonen pystyy hyödyntämään öljylisän tehokkaasti ja se on usein myös lihaksistolle ´lempeämpi´ energian lähde. Ikääntyvä hevonen, joka kärsii lihasperäisistä krampeista tai jäykkyydestä, hyötyvät enemmän öljypohjaisesta energialisästä, kun esimerkiksi viljasta. Energialisänä käytetyn öljyn suositusannostus on 0,5–1 dl /100 elopainokiloa kohden.
Kivennäisten- sekä vitamiinien lisääminen ruokintaan
Täydennä hevosen yksilöllinen vitamiinien sekä kivennäisten tarve. Tähän usein soveltuvin vaihtoehto on kaupallinen kivennäis- ja vitamiinivalmiste. On todennäköistä, että suurin osa Suomessa elävistä hevosista kärsii ravintoaineiden puutoksesta. Tämä on maailmanlaajuinen haaste, sillä karkearehussa itsessään on usein matalat pitoisuudet kivennäis- ja hivenaineita, kuten sinkkiä, kuparia ja seleeniä. Siksi on tärkeää tarjota hevoselle ravintolisä puutteellisten ravintoaineiden osalta. Hevosille on määritelty päivittäisestä rehustuksesta saatavien välttämättömien ravinteiden määrät (NRC, Nutrition Research Council). Ohjeistusta tulee noudattaa hevosen normaalin kehityksen sekä terveyden ylläpitämisen vuoksi.
Onko ikääntyvälle hevoselle erityisiä ravintoaine vaatimuksia? Tutkimuksen määrä tältä saralta on suhteellisen vähäistä. Tiedämme kuitenkin, että ikääntyvän hevosen ruoansulatuskanavan toiminnot sekä täten rehun sulavuus heikkenee, joten voimme olettaa, että hevonen hyötyy lisärehustuksesta.
Kun ruokinta on täydennetty optimaalisesti, ikääntyvän hevosen ruokinnassa tulisi kiinnittää erityishuomiota ravinteisiin kuten E-vitamiini sekä seleeni.
Niiden riittävyyden voit varmistaa ruokintalaskelman avulla tai hyödyntämällä verinäytettä. E-vitamiini sekä seleeni ovat ainoat ravintoaineet, joiden pitoisuutta veressä voidaan luotettavasti heijastaa rehustukseen. E-vitamiini sekä seleeni ovat tärkeitä antioksidantteja, jonka takia niiden riittävä määrä rehustuksessa on ikääntyvälle hevoselle välttämätöntä.
Jos hevosen rehunkäyttökyky on heikentynyt, on myös hyvä tarkistaa, että hevonen saa riittävästi B-vitamiineja. Hevonen pystyy hyödyntämään mikrobifermentaation lopputuotteina syntyviä B-vitamiineja tehokkaasti, mutta jos fermentaatio on heikentynyt tai muutoin epätasapainossa, voi ravintolisästä olla hyötyä. Eritoten kehotan tarkistamaan, että B1-vitamiinin sekä biotiinin saatavuus rehustuksesta on riittävää.
Hevonen saattaa myös hyötyä fosforilisästä, sillä fosforin imeytyminen paksusuolistosta voi heikentyä. Pidän myös tärkeänä, että ruokintaprofiilin ravintoainesuhteet, kuten esimerkiksi kalsiumin sekä fosforin suhde, pysyy hevoselle suotuisalla tasolla.
Mitä ottaa huomioon terapeuttisia lisäravinteita käytettäessä ja onko niille tarvetta?
Tämä on kysymys, jota jokainen meistä varmasti pohtii. Houkutus ennaltaehkäistä ikääntymisen mukana tuomia ongelmia on suuri, sillä tavoitteenamme on tietenkin se, että hevosemme saisi elää mahdollisimman pitkään hyvää ja kivutonta elämää. Toisaalta haluamme taata hevoselle mahdollisimman monta menestyksekästä työskentelyvuotta. Optimaalinen ruokinta sekä lisäravinteiden käyttö vaatii ensisijaisesti tasapainotetun ruokinnan rungon. Tällä tarkoitan ruokintaa, joka täyttää päivittäin, kaikkien hevoselle välttämättömien ravinteiden saannin. Jos ruokinnan perusta ei ole kunnossa, on todennäköistä, että käytössä olevien lisäravinteiden potentiaalia hukataan. Esimerkiksi, lihaskunnon ylläpitoon suunnitellut lisäravinteet, jotka usein sisältävät antioksidantteja, elektrolyyttejä ja aminohappoja, epätasapainoiseen ruokintaan lisättynä, ei tuota odotettua tulosta. Ennen kun lisäät ruokintaan lisäravinteita, varmista, että ruokinta on tasapainotettu hevosesi tarvetta vastaavaksi.
Ikääntyvän hevosen ruokinta voi usein olla haasteellista, sillä ruokinnassa tapahtuvat muutokset (mm. karkearehun laadussa) voivat vaikuttaa hevosen yleiseen olemukseen hyvinkin nopeasti. Tyypillisesti hevonen pääsee laihtumaan talvella ja painon takaisin saaminen on haasteellista. Onkin siis tärkeää seurata hevosen kuntoa jatkuvasti ja korjata ruokintaa hyvissä ajoin. Jos hevosesi kärsii kroonisista sairauksista, ei pysty ylläpitämään painoaan tai vaihtoehtoisesi, ruokinnan matalasta energia- & valkuaispitoisuudesta huolimatta, lihoaa herkästi, ole yhteydessä ravitsemusalan ammattilaiseen. Ikääntyvän hevosen ruokintaan joudutaan usein kiinnittämään erityistä huomiota. Yksilöllinen ruokintasuunnitelma on usein hevoselle eduksi.
Eira Ney MSc. Hevosten ravitsemusneuvoja Edison´s Equine Nutrition
