Valkuaisaineilla on erittäin keskeinen merkitys elimistön toiminnoissa. Niitä tarvitaan solujen muodostumiseen sekä uusien kudosten rakentamiseen. Suurin osa elimistön aineenvaihduntaa säätelevistä hormoneista sekä ruuansulatusenstyymeistä on rakeenteeltaan valkuaisaineita. Valkuaisaineet eivät pysty sellaisinaan varastoitumaan elimistöön, vaan se osa, mitä elimistö ei tarvitse omien valkuaisaineiden muodostumiseen, muuttuu hiilihydraattien ja rasvojen tavoin energiaksi.

Aminohapot

Aminohapoista on rakentuu valkuaisaineet. Aminohappoja on kaikkiaan noin 30. Niiden keskinäinen esiintyminen ja järjestys määräävät valkuaisen luonteen, kuten esim. legoilla rakentamisen lopputulos määräytyy mitä legoja on käytettävissä. Eri tavoin liittymällä toisiinsa ne voivat muodostaa suunnattoman määrän erilaisia valkuaisaineita. Rehusta saatujen valkuaisaineiden kulkeutusessa ruuansulautuskanavaan on ne pilkottava pienemmiksi osiksi ennen verenkiertoon imeytymistä. Tämä tapahtuu suurimmaksi osaksi ohutsuolessa. Lopulta aminohapot vereen imeydyttyään kulkeutuvat siihen elimistön osaan, missä valkuaista tarvitaan. Siellä ne yhdistyvät uudelleen ja niistä saadaan esim. lihas- tai hormonivalkuaista.

Raja-aminohapot

Elimistön valkuaisaineet ovat aminohappokoostumukseltaan ja happojen keskinäiseltä järjestykseltä täysin määrättyjä. Jos yksikin esim. juuri lihasvalkuaiseen tarvittavista aminohapoista puuttuu, ei valkuaista pysty muodostumaan. Tällöin kaikki muutkin aminohapot siirtyvät tarpeettomina elimistön muuhun käyttöön. Tilannetta voi verrata vaikka hernekeiton tekoon: jos herneet puuttuvat, niin vaikeaa on hernekeittoa tehdä tai syödä ja muista ainesosista on vaikea mitään muutakaan keittoa tehdä.

Aminohappoa, joka näin määrää valkuaisen muodostumisen kutsutaan raja-aminohapoksi. Pienikin lisä tätä raja-aminohappoa saattaa näin aiheuttaa selvän nousun valkuaisen muodostumisessa. Hevosilla raja-aminohappo on useimmiten lysiini, joka on erityisen tärkeä kasvaville varsoille. Muita kasvun kannalta tärkeitä aminohamppoja ovat treoniini, metioniini ja tryptofaani.

Välttämättömät aminohapot

Onneksi elimistö pystyy muuttamaan joitain aminohappoja tarpeen tullen toisiksi aminohapoiksi hiilihydraattien avulla. Lähes puolet aminohapoista ovat sellaisia joita elimistö ei pysty valmistamaan, vaan niitä on saatava sellaisenaan rehuista. Näitä aminohappoja kutusutaan välttämättömiksi aminohapoiksi.

Hevoselle välttämättömia aminohappoja on kymmenen:

• lysiini
• metioniini
• tryptofaani
• fenylalaniini
• treoniini
• leusiini
• isoleusiini
• valiini
• arginiini
• histidiini

Yleensä hevosten rehut sisältävät näitä aminohappoja riittävästi eikä käytännössä synny yleensä puutetta kuin lysiinistä ja kenties metioniinista. Kilpahevosille tärkeitä aminohappoja ovat myös leusiini ja valiini, joita tarvitaan lihasten toimintaan ja energia-aineenvaihduntaan.