Valkuais- ja aminohappotäydennysrehut

Valkuaisaineilla on erittäin keskeinen merkitys elimistön toiminnoissa. Niitä tarvitaan solujen muodostumiseensekä uusien kudosten rakentamiseen. Suurinosa elimistän aineenvaihduntaa säätelevistä hormooneista sekä ruuansulatusenstyymeistä on rakeenteeltaan valkuaisaineita. Valkuaisaineet eivät pysty sellaisinaan varastoitumaan elimistöön, vaan se osa, mitä elimistö ei tarvitse omine valkuaisaineiden muodostumiseen, muuttuu hiilihydraattien ja rasvojen tavoin energiaksi. 

Aminohapot

Aminohapoista on rakentuu valkuaisaineet. Aminohappoja on kaikkiaan noin 30. Niiden keskinäinen esiintyminen ja järjestys määräävät valkuaisen luonteen, kuten esim. legoilla rakentamisen lopputulos määräytyy mitä legoja on käytettävissä. Eri tavoin liittymällä toisiinsa ne voivat muodostaa suunnattoman määrän eriläisia valkuaisaineita. Rehusta saadut valkuaisaineiden kulkeutusessa ruuansulautuskanaaan on ne pilkottava pienemmiksi osiksi ennen verenkiertoon imeytymistä. Tämä tapahtuu suurimmaksi osaksi ohutsuolessa. Lopulta aminohapot vereen imeydyttyäään kulkeutuvat siihen elimistön osaan, missä valkuaista tarvitaan. Siellä ne yhdistyvät uudelleen ja niistä saadaan esim. lihas- tai hormonivalkuaista.

Raja-aminohapot

Elimistön valkuaisaineet ovat aminohappokoostumuykseltaan ja happojen keskinäiseltä järjestykseltä täysin määrättyjä. Jos yksikin esim. juuri lihasvalkuaiseen tarivttavista aminohapoista puuttuu, ei valkuaista pysty muodostumaan. Tällöin kaikki muutkin aminohapot siirtyvät tarpeettomina elimistän muuhun käyttöön. Tilannetta voi verrata vaikka hernekeiton tekoon, jos herneet puuttuu niin vaikeaa on hernekeittoa tehdä tai syödä ja muista ainesosista on vaikea mitään muutakaan keittöa tehdä.

Aminohappoa, joka näin määrää valkuaisen muodosutumisen kutsutaan raja-aminohapoksi. Pienikin lisä tätä raja-aminohappoa saattaa näin aiheuttaa selvän nousun valkuaisen muodostumisessa. Hevosilla raha-aminohappo on useimmiten lysiini, joka on erityisen tärkeä kasvaville varsoille. Muita kasvun kannalta tärkeitä aminohamppoja ovat treoniini, metioniini ja tryptofaani.

Välttämättömät aminohapot

Onneksi elimistä pystyy muuttamaan joitain aminohappoja tarpeen tullen toisiksi aminohapoiksi hiilihydraattien avulla. Lähes puolet aminohapoista ovat sellaisia joita elimistö ei pysty valmistamaan, vaan niitä on saatava sellaisenaan rehuista. Näitä aminohappoja kutusutaan välttämättömiksi aminohapoiksi.

Hevoselle välttämättömia aminohappoja on kymmenen:

  • lysiini
  • metioniini
  • tryptofaani
  • fenylalaniini
  • treoniini
  • leusiini
  • isoleusiini
  • valiini
  • arginiini
  • histidiini

Yleensä hevosten rehut sisältävät näita aminohappoja riittävästi eikä käytännössä synny yleensä puutetta kuin lysiinistä ja kenties metioniinistä. Kilpahevosille tärkeitä aminohappoja ovat myös leusiini ja valiini, joita tarvitaan lihasten toimintaan ja energia-aineenvaihduntaan.