Elämänlaatua, etiikkaa ja tunteita
Viime jutussa mainitsin 1965 hyväksytyt kaikkia ihmisten pitämiä eläimiä koskevat ”Viisi Vapautta” (The Five Freedoms), joita voinemme nimittää jonkinlaisiksi perusoikeuksiksi: Jokaisen eläimen pitää olla vapaa 1) nälästä ja janosta: vettä ja ruokaa pitää olla saatavilla, 2) epämukavuudesta: elinympäristön pitää tarjota suojaa sekä mukava lepopaikka, 3) kivusta, vammautumisesta tai sairaudesta: sekä ennaltaehkäisevä että muu tarpeellinen terveydenhoito pitää olla saatavilla, 4) käyttäytymään lajinomaisesti: tarpeeksi tilaa ja sopiva ympäristö sekä lajitoverien seuraa, 5) pelosta ja stressistä: eläimen olosuhteiden ja käsittelyn pitää ehkäistä henkisiä kärsimyksiä. Nämä perusraamit ovat hyvä pohja hyvinvoinnin määrittelemiseen, mutta luonnollisesti niiden täydellinen täyttäminen on käytännössä mahdotonta. Lisäksi henkiseen hyvinvointiin kuuluu muutakin. Käytämme usein hienoja sanoja kuten elämänlaatu ja etiikka. Mitä ne oikeastaan tarkoittavat?

Elämänlaatu
Elämänlaatua on vaikea määritellä tai mitata millään virallisella mittarilla. Yksinkertaisesti sanottuna: Hyvä elämä tarkoittaa, että eläimellä on paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia.

Etiikka
Etiikka tarkoittaa moraalia: mikä on oikein ja mikä väärin. Kulttuuri, sosiaaliset seikat, perhe ja koulutus vaikuttavat siihen, mikä meistä kenestäkin on oikein tai väärin. Jokaisen pitää pystyä perustelemaan oma mielipide. On tärkeää huomata, että etiikka ei ole sama kuin hyvinvointi. Hyvinvointi määritellään eläimen ja etiikka puolestaan ihmisten näkökulmasta. Eläimillä ei ole etiikkaa. Meidän tulee muistaa, että joskus se, mikä ihmisten mielestä on oikein, ei välttämättä olekaan eläimen hyvinvoinnin mukaista.

Tunteet
Kissat tarkkailevat ja arvioivat ympäristöään ja toimivat sen mukaisesti. Eri yksilöt kokevat asiat eri lailla ja reagoivat niihin eri lailla. Kun ympäristö muuttuu, kissa päättelee, aiheuttaako muutos sille harmia vai ei. Voiko kissalla olla useampi kuin yksi tunne yhtä aikaa? Se on mahdollista.
Miten tunne määritellään? Oxford Dictionaryn mukaan ”tunne on vahva tuntemus, joka johtuu yksilön olosuhteista, mielialasta tai suhteesta toisiin”. Tunnereaktio on siis välitön tunteisiin perustuva reaktio. Mieliala tarkoittaa tunnetilaa, taipumusta reagoida määrätyllä tavalla pitemmällä aikavälillä. Temperamentti taas on yksilön synnynnäinen reaktiotyyli.
Koska kissa ei puhu tunteistaan, mittaamme sen tunteita tulkitsemalla sen ruumiinkieltä ja asentoja. Silmät, korvat, häntä, suu, viiksikarvat, turkki ja tassut sekä kasvon ilmeet ja ruumiin asento – nämä kaikki viestittävät kissan tunnetiloja. Kissalla on 40 eri suuntiin supistuvaa kasvolihasta, joten kasvojen muoto ja ilme pystyvät muuttumaan mielialojen mukaan. Lisäksi molemmissa korvissa on 32 eri lihasta, jotka voivat liikuttaa kumpaakin korvalehteä itsenäisesti riippumatta muista kasvojen tai muun ruumiin osista. Eikä siinä vielä kaikki: silmien vahva ympäryslihas säätelee silmien muotoa ja ilmeitä, viiksikarvat voivat liikkua ryhminä itsenäisesti ylähuulesta riippumatta ja eri puolen viikset toisistaan riippumatta. Kaulan ja kasvojen alaosassa on vielä 15 eri lihasta, jotka liikuttavat suun ympäryksiä ja nenän aluetta. Näiden tietojen perusteella voidaan todeta kissalla olevan melkoinen lihasarmeija kasvon ilmeiden viestitystä hoitamassa. Jokaisen kissan omistajan kannattaa oppia tulkitsemaan oman kissansa tunteita ja ruumiin kieltä. Esimerkiksi laittamalla internetiin hakusanaksi ”cat emotions and body language” löytää monta kuvataulua kissan elekielestä.

Stressi ja tuska
Kissa voi kokea stressiä ja tuskaa. Stressiä voivat aiheuttaa kaikki tapahtumat, kokemukset tai ärsykkeet, jotka kissa kokee negatiivisina. Esimerkiksi kaikenlainen epämukavuus kuten ruoan ja veden tai muiden välttämättömien perusasioiden puute tai henkisellä puolella rutiinien muuttuminen, kontrollin puute tai vaikka estetty pako voivat aiheuttaa stressiä. Kokeeko kissa jonkin asian stressin aiheuttajana riippuu siitä, mikä ja kuinka kauan kestävä asia on kyseessä. Tuska taas on stressin negatiivinen muoto: Stressikuorma on saavuttanut pisteen, jossa yksilö ei tule toimeen sen kanssa eli kissan hyvinvointi on vaakalaudalla. Tuska voi olla henkistä tai fyysistä. Akuutti tuska on lyhytkestoista, kissa toipuu siitä nopeasti eikä siitä jää vahinkoja esim. terveydelle. Krooninen tuska tarkoittaa toistuvaa altistumista stressitekijöille pitemmällä aikavälillä.

Negatiiviset tunteet
Kuuluisa tiedemies Jaak Panksepp jaotteli kissan tuskan neljään systeemiin:
1) pelko-ahdistus: Kissan itsesuojeluvaisto, joka auttaa välttämään vaaraa. Kissa väistää mieluummin kuin hyökkää, 2) frustraatio eli turhautuminen: Epäonnistuminen esim. saalistamisessa, saaliin puolustamisessa tai tilanteiden hallinnassa ja 3) paniikki-suru: Liittyy enemmän lajinsäilytykseen kuin yksilöön. Esim. pienet pennut joutuvat paniikkiin, kun ne erotetaan emostaan. Lisäksi kissalla on määritelty systeemi 4) kipu: Se keskittyy kivun henkiseen puoleen kivun aistillisen havaitsemisen sijaan.

Miellyttävät tuntemukset ja positiiviset tunteet
Positiivisia tunnesysteemejä on myös neljä: 1) etsintä: Se motivoi tutkimaan ja etsimään saalista tai partneria. Systeemin tarkoituksena on täyttää ruumiilliset tarpeet ja mahdollistaa geenien periytyminen jälkeläisille,

2) Mukavuus ja kuluttaminen: Mukavat tuntemukset sopivassa tilanteessa esim. nälkäisenä syöminen tuo tyytyväisemmän olon kuin kylläisenä syöminen., 3) seksuaalinen halukkuus: Seksihormonit edistävät yksilön halukkuutta paritella., ja 4) leikki: Sen avulla nuoret eläimet oppivat sosiaalisia ja ympäristötaitoja, joita ne tarvitsevat myöhemmin elämässä.

Summataan tämä teoria kuvitteellisella nopealla radiohaastattelulla, jossa haastattelija kysyy ja minä vastaan.
Kysymys 1: Onko kissoilla tunteita? Kyllä kissalla on tunteita. Valitettavasti kissat myös osaavat salata tunteensa erittäin hyvin. Kissoja ei turhaan usein kutsuta nimellä ”the great pretender” eli ”suuri teeskentelijä”.
Kysymys 2: Jos kissoilla on tunteet, niin mitä tunteita niillä sitten on? Niillä on sekä positiivisia että negatiivisia tunteita ja joskus erilaisia tunteita samanaikaisesti. Positiiviset tunteet tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että kissa voi elää normaalia kissan elämää ja sen fyysiset ja henkiset perustarpeet on täytetty. Negatiiviset tunteet kuten kipu, frustraatio ja pelko ilmestyvät kuvaan, kun jokin menee pieleen.
Kysymys 3: Kerro meille, miten kissa kokee nämä tunteet? Sekä fyysiset että henkiset tekijät vaikuttavat niiden tunteisiin. Kissan aistit – näkö, kuulo ja hajuaisti – ovat tottuneet arviomaan joka tilanteen, mutta niiden fyysisellä tilalla, senhetkisellä tuulella ja aikaisemmilla kokemuksilla on myös vaikutusta niiden lopullisiin tunteisiin. Tämän takia joka kissalla voi olla erilainen tunne samassa tilanteessa.
Kysymys 4: Kerro kotona oleville kuulijoillemme, miten he voivat tietää, mitä heidän kissansa tuntee? Ole kärsivällinen, katso ja kuuntele - kissasi opettaa sinua. Katso sen käytöstä, ruumiinkieltä – erityisesti häntää – ruumiin asentoa ja kasvojen ilmettä – erityisesti silmiä ja korvia. Kehrääkö kissasi vai maukuuko se tai sähiseekö se? Nämä kaikki ovat johtolankoja sen tunteisiin.
Kysymys 5: Lopuksi, anna meille hyvä vinkki, miten voimme olla varmoja, että kissojemme tunteet ovat mahdollisimman positiivisia Muista, että fyysinen ja henkinen terveys kuuluvat yhteen. Sen lisäksi, että pidät huolta kissasi fyysisistä tarpeista kuten ruoasta, vedestä, hiekkalaatikoista ja lepopaikoista, yritä antaa kissasi elää kissanelämää ja toteuttaa lajinomaista käytöstään.

©Outi Kuisma-Parwar ELL, CertVD, Asiantuntijaeläinlääkäri Biofarm Oy
Lähde: ISFM Advanced Certificate in Feline Behaviour kurssimateriaali